Parasta ennen -päiväys — mitä se tarkoittaa ja voiko syödä sen jälkeen?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa vuodessa yhteensä yli 150 miljoonaa kiloa roskiin — noin 27 kiloa per henkilö. Merkittävä osa tästä on täysin syömäkelpoista. Yksi yleisimmistä syistä on se, että "parasta ennen" -päiväys menee umpeen, ja ruoka päätyy roskiin automaattisesti. Mutta tarkoittaako päiväyksen ylittyminen oikeasti sitä, että ruoka on pilaantunut?

Useimmiten ei. Fango-sovellus pitää huolen siitä, ettei ruoka unohdu kaappiin — mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, mitä pakkauksessa lukevat päiväykset oikeasti tarkoittavat. Se ero voi tarkoittaa satoja euroja vuodessa.

Parasta ennen -päiväys — merkitys selvitettynä

"Parasta ennen" (englanniksi best before) on elintarvikepakkauksessa näkyvä minimisäilyvyysaika. Se kertoo, mihin päivämäärään asti valmistaja takaa tuotteen parhaan laadun — maun, tuoksun, rakenteen ja ulkonäön — kun sitä säilytetään oikein. Merkinnän perustana on EU:n asetus 1169/2011, jota sovelletaan kaikissa EU-maissa yhdenmukaisesti.

Oleellinen asia: "parasta ennen" on laadun — ei turvallisuuden — takuu. Kun päivämäärä menee umpeen, tuote ei automaattisesti muutu vaaralliseksi. Se saattaa menettää osan laadustaan — keksit pehmenevät, kahvi menettää aromia, jogurtti voi hapottua hieman lisää — mutta ruoka voi silti olla täysin syömäkelpoista.

Valmistajat asettavat "parasta ennen" -päiväyksen usein varovaisesti jättäen pienen turvamarginaalin. Tuote on parhaimmillaan jo ennen kyseistä päivää, mutta säilyy laadukkaana myös sen jälkeen — usein huomattavasti pidempään kuin merkintä antaa ymmärtää.

Parasta ennen vai viimeinen käyttöpäivä — merkittävä ero

Suomalaisessa kaupassa törmää kahteen eri päiväysmerkintään. Ruokaviraston mukaan näiden ero on ratkaiseva:

"Viimeinen käyttöpäivä" koskee vain mikrobiologisesti helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Näissä tuotteissa patogeeniset bakteerit — kuten Listeria tai Salmonella — voivat lisääntyä vaaralliseksi määräksi ilman, että se näkyy silmällä tai tulee nenään. Siksi viimeisen käyttöpäivän jälkeen syöminen on aina riski, vaikka tuote vaikuttaisi normaalilta.

Mitä ruokia voi syödä "parasta ennen" -päiväyksen jälkeen?

Seuraavat ruoat ovat yleensä turvallisia syödä vielä päivien tai viikkojen kuluttua "parasta ennen" -päiväyksestä — kunhan säilytys on ollut oikeanlaista eikä pakkaus ole vahingoittunut:

Nämä ovat suuntaa-antavia arvioita. Säilytystapa vaikuttaa merkittävästi: kylmäketjun katkeaminen tai avoin pakkaus lyhentää säilyvyyttä huomattavasti. Jos olet epävarma, luota aisteihin — ne kerrotaan seuraavassa osiossa.

Mitä ruokia ei saa syödä viimeisen käyttöpäivän jälkeen?

Nämä tuotteet on aina heitettävä pois viimeisen käyttöpäivän jälkeen — vaikka ne näyttäisivät ja tuoksuisivat normaaleilta:

• Raaka liha (kana, nauta, sika) ja jauheliha
• Tuore kala ja äyriäiset
• Kylmäsavustettu lohi ja muut kylmäsavusteet
• Pastöroimaton maito ja kerma
• Raa'asta maidosta valmistetut juustot
• Kypsentämättömät lihatuotteet (esim. tartarpihvi, carpaccio)

Näissä tuotteissa mikrobit voivat lisääntyä hengenvaaralliselle tasolle ilman näkyviä merkkejä. Siksi viimeinen käyttöpäivä on ehdoton — ei harkintakysymys.

Näin arvioit onko "parasta ennen" -ruoka vielä hyvää

Kun "parasta ennen" -päiväys on mennyt umpeen, tee kolmen askeleen arvio ennen käyttöä:

1. 1
   Katso — näkyykö tuotteessa tai pakkauksessa hometta, epätavallista värimuutosta tai nestettä? Jos kyllä, heitä pois.
2. 2
   Haista — onko tuoksu normaali? Hapan, mätänevä tai erikoinen haju kertoo pilaantumisesta. Maidon ja lihan hajun tunnistaa herkästi.
3. 3
   Maista — pieni maistaminen kertoo onko maku kohdallaan. Jos jokin tuntuu oudolta, älä syö enempää.

Nyrkkisääntö: jos yksikin aisti herättää epäilyksen, heitä pois. Mutta pelkästään päiväyksen ylittyminen ei ole riittävä syy heittää ruokaa — varsinkaan kuivista tuotteista tai pakasteiden kohdalla.

Sekaannus aiheuttaa turhaa ruokahävikkiä

NRDC:n tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia kuluttajista yhdistää pakkauksessa olevan päiväysmerkinnän turvallisuuteen — vaikka suurin osa merkinnöistä koskee pelkästään laatua. Tämä väärinkäsitys johtaa siihen, että täysin syömäkelpoista ruokaa heitetään pois päivittäin.

Pauligin Less Food Waste -laskurin mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin yhteensä noin 500 miljoonan euron arvosta vuodessa — noin 125 euroa per henkilö eli yli 500 euroa nelihenkiseltä perheeltä. Merkittävä osa tästä on hävikkiä, jota ei tarvitsisi syntyä lainkaan — kunhan tietää mitä päiväykset tarkoittavat ja seuraa aktiivisesti mitä kaapeissa on.

Kaksi asiaa auttaa eniten: ymmärtää päiväysmerkinnät oikein — tämä artikkeli auttaa siihen — ja pitää kirjaa siitä, mitä jääkaapissa ja kaapeissa vanhenee. Fango tekee jälkimmäisen automaattisesti: skannaat kuitin kaupasta tullessasi, ja sovellus muistuttaa kun jokin on vanhenemassa.